ALOHA STATE PT. II

VAROTUS: MARATONPOSTAUS
<iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="30" src="//www.youtube.com/embed/980gGFgfBsY" width="480"></iframe>

Just hang loose and just have fun
Sipping on a drink and lyin' in the sun
Don't try to fight it, there ain't no use
When you're in Hawaii you should just hang loose

ja mulla ei oo mitään hajuu kuka toi huitova jätkä on tos taustal.. :D

Hanauma Bay

Kuninkaan palatsi

Oltiin pilvessä tanskalaisten kaa.

Kiinalainen uuvuos!

Jos ikinä hankin auton nii haluun siihen Havaijilaisen rekisterikilven!

PUSUKALA!

But first, let me take a selfie

Moikka! Paljon kiiretta on riittany, mutta tassa vihdoinkin tää toinen postaus Havaijista!
Saavuin perille vasta vuorokauden myöhässä, koska Atlantassa, jonka kautta mun oli tarkotus lentää, sato 2 senttiä lunta ja täällä ei koneet sillä säällä nouse ilmaan... Vietin sitten extrapäivän Arkansasin pääkaupungissa Little Rockissa, käytiin Bill Clinton Presidental Libraryssa ja shoppailin Forever21, kuinka ihana olikaan päästä kunnon isoon ja halpaan teinivaatekauppaan pitkästä aikaan! Seuraavana päivänäki mun lentoyhtiö sääti vaikka mitä, myöhästyin mun vaihdostaki sen takia, mutta asiat hoitu, ja oon nii ylpee ku ulkomaalaisilla lentokentillä seikkailu ei oo mulle enää mikään ongelma! Honolulun päädyssäki mulla oli myöhästyneiden lentojen takia säätöä hotellikyydin kanssa, mutta sekin sit selvis! Ekana iltana taisinki vaan esitellä itteni ruotsalaisille huonekavereille ja kaatua reissusta rähjääntyneenä sänkyyn...
Perjantaina käytiin Pearl Harborissa, kierreltiin Waikikia ja sen pikkuputiikkeja, lounastettiin palmujen varjossa, taisin käydä jossain välissä meressäkin. Illallinen Hard Rock Cafessa akustisen musiikin säestämänä, juostiin sadekuuroa pakoon kauppoihin Brandy Melvilleen, VS:n ja F21:seen ja syötiin Frozen Yogurttia rannalla iltapalaks. Aurinkoa, rentoa fiilistä ja sekoa seuraa, sadekuurotkaan ei heilauttanu mun mielialaa onnellisuudesta.
Lauantaina toteutin yhen mun suurimmista haaveista, meillä oli surffitunti Waikiki Beachilla ja snorklattiin Hanauma Baylla muiden ekan päivän missanneiden kanssa. Pelkästään sen surffilaudan päällä lekottelu ja melominen oli ihanaa, surffiopettajakin kehu ku näytin niin onnelliselta, mutta tuun aina muistamaan miltä tuntu, kun laine tarttu mun lautaan ja nousin ylös. Aallot on niin vahvoja, mutta samalla niin helliä ja pehmeitä. Hanauma Bayta ympäröiviltä vehreiltä vuorilta aukes ihanat näkymät, ja alhaalla rannalla oli just niin trooppinen paratiisi -fiilis ku kuvitella saattaa. Riutan korallit oli haaleita, mutta elämä siellä sitäkin värikkäämpää, eriväriset kalat vaan syöksyili meidän ympärillä. Näin kilpparinki ihan vierestä, kuinka maagista olikaan ku tuijotettiin toisiamme silmiin. Oon aina ollu vähän vesipeto, ja meri on yks asioista, joita oon eniten Helsingistä kaivannu, joten noi hetket oli yhtä unelmaa. Iltapäivällä käveltiin taas Waikikilla, rakastuin siihen rantabulevardiin! Meidän illallinen oli pikkurannan Luau, siellä oli tarjolla havaijiruokia kuopassapaistetusta possusta eksoottisiin hedelmiin, mutta pääjuttu oli hulatanssijat ja tuliesitykset, mentiin mun kavereiden kanssa itekin sinne lavalle tanssimaan. Taas mulle tuli absurdi fiilis, kun aurinko laski ja sheikkasin ruotsalaisen kavereideni kanssa ukulelen tahdittamana. Illalla hengailtiin taas Waikikilla, pelattiin jotain palloa ja käytiin yöuinnilla, oi että.
Sunnuntaina otettiin hotellin aamupalat ja starbucksit mukaan rannalle, voiko päivä alkaa paremmin? Vaellettiin Diamond Head tulivuoren kraaterilla, askelia oli ihan liikaa, mutta maisemat oli mahtavat! Suomesta oon ikävöiny sitä kuinka luonto on joka paikassa, ja Havaijin loputon vihreys ja kasvit tuntuki ihanilta. Vaelluksen jälkeisellä vapaa-ajalla rynnättiin rannalle, otettiin aurinkoa, uitiin ja vuokrattiin surffilaudat. Tällä kertaa olin surffikiharaisten havaijipoikien keskellä ja, aah, oon aina haaveillu niiden elämäntyylistä, tuntu, että niistä vaan huoku rentous ja rakkaus niiden tekemistä kohden. Sain vielä pari aaltoa, ja ylipääntäsäki oli ihanaa ihan vaan chillata hyvässä seurassa! Meidän vapaa-aika jatku koko illan, käveltiin taas Honolulua ympäri sen eläväisestä tunnelmasta nauttien ja päädyttiin uudestaan illallisella Hard Rock Cafe.hen. Wake Me Up!, ja mietittiin yhessä kuinka hyvin se kuvastaa tätä vuotta ja meidän elämiä, me kaikki kuus vaihtaria herkistyttiin melkeen kyyneliin, on niin hassua, kuinka parissa päivässä voi lähentyä niin paljon ventovieraiden ulkomaalaisten kanssa. Hypyttiin taas Honolulun kaduilla, opettelin kiroilemaan saksaks, juteltiin rantapummeille, kierettiin taas kaupat ja pulahdin vielä yöuinille.
Maanantai aamupäivä vietettiin taas Waikilla, sitten lähettiin Polynesian kulttuurikeskukseen kokopäiväksi. Bussimatka sinne oli taas upea, ohitettiin vaikka mitä leffojen kuvauspaikkoja (Lost, Pirates of Carribean, Karate Kid, Blue Crush, Jurassic Park.....) ananasfarmeja, sademetsää ja rantaa. Kulttuurikeskuksessa oli ihan kaikkea hula- ja ukuleletunneista kookosleipään ja Uusi-Seelantilaisiin tatuointeihin, jokainen polynesialainen saari paikallisen edustajan esittelemänä. Sateen takia ei päästy kiipeemään kookospuihin tai melomaan, mutta meillä oli taas superhauskaa. Syötiin vielä illallinen havaijibuffetissa ja katottiin heimotanssimusikkaaliteatteriesitys.
Vikana päivä hengattiin taas rannalla ja sen jälkeen meillä oli Honolulun kiertoajelu, käytiin ihanalla sumuvuorella, kuninkaan palatsissa, Capitolissa, bongasin Bruno Marsin ja Obaman High Schoolit ja kaikkea pientä kivaa. Kierros loppu Ala Moana -ostariin, jossa oli kaikki perus teiniketjut, hullut luxuskaupat, mutta myös söpöjä putiikkeja ja surffikauppoja. Jos en vaan asuis siel pohjoisnavalla, mun tyyli ois joku surffipummi. Syötiin Bubba Gumbissa, sisustus ja tunnelma siellä oli ihanat, samoin mun safkat. Sitte lähettiinki Honolulua kohti ja oli aika sanoo heipat toisillimme, halattiin, ostettiin liian kalliit turistileit, luvattiin et nähään ja ollaan yhteydessä, juotiin liikaa kahvia, riehuttiin ja lopulta itkettiin. Noista kaikista tuli mulle niin läheisiä, ohana, ymmärrettiin toisiamme vaan niin hyvin.
Jos joku vielä ensvuoden vaihtari miettii, niin toi matka oli ehdottomasti kaikkien mun kesällä uurastamien rahojen arvonen, ja koko viikon vaan olin niin tavattoman onnellinen, enkä vähiten koska muut vaihtarit oli niin huippuseuraa. Time of my life, tota viikkoa ei vaan voi sanoilla kuvailla, ja mun kaks postaustakin on ollu vaan pintaraapaisuja.