Back to school and pool

Heissan! Nyt on tasan viikko siitä ku lähin NYCistä kohti Texasia ja oon ollu nii väsyny, ettei datailuun oo pahemmin ollu aikaa.. Onneks perjantai ja maanantaina Labor Day(=ei koulua!) Mun eka päivä Texas High Schoolissa oli maanantaina ja nyt ehkä alan jopa löytää siellä oikeisiin luokkiin ja tutustua ihmisiin! Mun lukkarissa on A-päivinä:

Swimming

Precal PAP

World History PAP

English 3 AP

French 3 PAP

Ja B-päivinä:

Swimming

Spanish 2 PAP

Graphig Desing

Astronomy

French 3 PAP

Uintitreenit alkaa aina 6:15 ja arvatkaa vaan kuinka reipas olo mulla on, ku herätyskello soi aamulla kello 5:20, muutenki väsyttää enkun puhuminen ja aikaero... Uinnin jälkeen meillä on sitte joku tunti aikaa meikata ja lähteä koululle sieltä uimahallilta, joka on läheisen yliopiston kampuksella. Kahtena ekana päivänä mentiin keltasella koulubussilla, mutta siitä karis uutuudenviehätys aika äkkiä ja nyt ollaan menty muiden uimareiden kyydillä ja samalla napattu aamupala läheiseltä huoltsikalta :) Meillä on ollu tää eka viikko uinnissa vähän chillimpää, mutta silti tosi rankkaa mun kunnolla ja varsinki kello 6 aamulla... Vapari mulla kulkee ihan hyvin, enkä oo ees hitain siinä, mut sit kaikki muut lajit, voi härre guud oikeesti ku kaiken voi unohtaa tässä ajassa... Uimarit on kuitenki huippukivoja ja on nii ihanaa ku tiiän, et voin aina istuu niiden kanssa ruokailussa ja tänääki yks jätkä tuli juttelee mulle randomisti käytävällä ja olin vaa sillee whaaat ja sit älysin et se on uimari :)

Muina aineina mulla on toi precal, en ois halunnu matikkaa, mutta koulu pakotti mut ottaa :/ Sit mulla on World History, joka vaihdettiin US Historyn tilalle, koska US Historyssa ois joutunu tekee jonku kokeen :o Tää on tosi outo juttu, koska Exploriuksen (ja vissii muidenki järjestöjen) säännöissä on, että pitäs olla US History ja kaiken lisäks hostit sano mulle, että  noi teki musta juniorin vaan siks et US History on junior-aine... Tänään meillä oli world historyssa karttakoe maanosista.....English 3 AP on kaikista vaikein junior enkunkurssi ja siit saa college credittii, joten oon siellä aika kujalla. Muut siellä on kuitenki tosi kivoja niin ehkä selviin :) French on ihan way too easy, tehtiin jotain sellasta sanasokkelotehtävää, jonka alapuolelle oli valmiiks kirjotettu ranskaks ne sanat mitä sieltä piti ettiii... Miten toi ees auttaa oppimista? Espanjan tunnilla en oo vielä ollu, koska muutin mun lukkarii, mut uskon että siinäki pärjään :) Graphigh desing on tosi kivaa, ja tykkään opettajastaki :) Astronomyn otin koska oli pakko ottaa jotain sciencee, ja se on ihan muksaa, vaikka noi muut oppilaat on siellä semmosii ghettogangstoja, jotka on ottanu tän kurssin, koska ne ei oo päässy muista läpi.
 

Vapaa-ajalla oon käyny perheen kanssa ulkona syömässä ja tän kaupungin kokoon nähden ravintolatarjonta on kyl tosi huippu, oon syöny mm. kana-avocadohampparia ja bataattiraneja mashburgerissa, sit ollaan käyty ihanassa meksikolaisessa, italialaisessa ja sellases aasialaisessa, missä saa ite valita ruuat ja laittaa ne kippoon ja sit ne paistetaan ja sit viel ihanassa luomusalaattibuffetissa, aaaah <3 Paljoo muuta täällä ei sitten ravintoloiden lisäks ookkaan, aina ku kysyn paikallisilta, että mitä teette vapaa-aikana vastaus on, että syödään ja hengataan kavereiden luona. Muutenki tääl on niin kuuma, ettei ulkona voi kauheesti viettää aikaa ja tääl ei ees oo kävelyteitä, mikä on tosi harmi. Onneks mun hostien kavereilla on vene ja päästää sinne joku päivä vesihihtelee ja ne kai tietää kans jonku ulkouima-altaan, eli sinne siis! 

 

Tosi monet on kirjottanu blogeihinsa, että vaihtarien mielialavaihtelut on samanlaisia, ku raskaana olevilla naisilla. Well, en oo ikinä ollu raskaana, mutta voin sanoo, ettei tää helppoo oo. Mulla on ihan kauhee ikävä kavereita ja perhettä Suomessa, tänään kaupungilla kuulin sen biisin Down ja tuli vaa mielee kaikki kerrat ku oon kuunnellu sitä kavereiden kanssa :( Ihmiset siellä ootte rakkaita  <3 Muutenki välillä tuntuu, ettei täällä Texarkanassa oo oikeen mitään tekemistä, varsinki ku asuu kahen lähinnä telkkarin kattomista kiinnostuneen eläkeläisen kanssa. Aina ku joku kuulee, et oon vaihtari, ne on sillee et miks sä halusit tulla tähän kaupunkiin, ja sit vaa vastaan, että en oiskaa halunnu.. Jos ikinä oon sanonu, että Helsinki on tylsä paikka, nii voisin niiiin peruu mun sanat. Mulla on ihan kauhee ikävä stadissa ja merenrannalla hengailua, ylipäänsä sitä, että ulkona voi tehä jotain. Onneks tässä on Dallas lähettyvillä, ja mennään sinne shoppaa homecoming-mekkoja ja kohta puolin alkaa niitä kavereitaki löytyy :) It's a bad day, not a bad year! :)

Sori tosi sekava postaus, mutta mitäpä sitä laiskuudelleen mahtaa... ja kuvatkaa ei tullu nyt niinku piti, koska mun kone ei avaa flickrlii ja latasin noi skydrivestä, mutta siiinä vähän Texarkanan keskustaa, mun koulun jengin uimalakki ja sauna, jonka löysin meidän koulun altaalta. En kyllä tosiaankaan tiiä, miks sitä tarvitaan täällä 40 asteen helteessä, mut proud to be a finn ;)

Finally here!

Nyt siis vihdoin oon täällä perheen luonna kaiken säädön ja sähläyksen jälkeen! Päällimmäinen fiilis kokopäivänä on ollu väsymys, eikä mua oikeestaan missään vaiheessa jännittäny hirveesti. Eka reaktio tästä paikasta oli se, että täällä on ihan sairaan kuuma, 42 astetta ku tulin koneesta ulos :o Kiva ku ekana ku tulin tänne en ees nähny mun perhettä siinä terminaalissa, mutta kyllä neki sit ilmesty siihen mua vastaan, vaikka olinki jo ehtiny kävellä sen kohan ohi. Sain tosi söpöt ilmapallot ja näiden pihalla on jenkkilipun lisäks myös Suomen ja Venäjän liput, eli ei oo vaikee tunnistaa tätä taloa.
Sen jälkeen ku saavuin, käytiin eka vähän sääntöjä/käytännön asioita läpi ja sit lähettiin noiden tosi mukavien kavereiden kanssa syömään italialaiseen. Tuntuu et mun enkku takkuaa ihan sikana, mut kai se on tää väsymys ja jännitys ja kohta sitte helpottaa! Illalla käytiin viel walmartissa, mikä nyt ei tuntunu sen ihmeellisemmältä ku joku vuokin cittari, vähän isompi vaan ja hullut pakkauskoot + siel myytii tyylii valmiiks pilkottuu omenaa muovipaketissa, miten laiskoja nää jenkit on?!
Tähän mennesä Texas tuntuu tosi kivalta, tai jotenki vaa tää eteläisyys(onks toi ees sana) ja nää talot ja kasvit täällä luo ihanan tunnelman! Näiden sisustus on aika erilainen ku mihin oon kotona tottunu, kaikki seinät tapetoituja ja sälää ympäriinsä, eikä mitään oo matchatty yhteen, mutta kaipa tähänki tottuu! :) (äiti sä varmaan oikeesti ahdistuisit täällä) Ja jenkit on kans tosi mukavia, kaikki kyselee suomesta ja auttaa kaikessa ja pyytää mua sanoo mun nimen kokoajan uudestaan
 Taidan nyt pistää koneen kiinni ja suunnata nukkumaan, koska silmät aikaa painua kii, lisää tekstiä ja kuvia sitten ku kerkeen/jaksan!
 ps. noi sano et voidaan tehä yks matka minne vaan usassa, california here we come! :)
ja jos/ku oon tosi laiska bloggari nii voitte bongata mut mun samalla nykin leirllä olleiden suomalaisten blogeista (click click click click) tai mun hostsiskon blogista (click)

NYC

"In New York, concrete jungle where dreams are made of
There's nothing you can't do, now you're in New York
These streets will make you feel brand new
Big lights will inspire you, let's hear it for New York
New York, New York

One hand in the air for the big city
Street lights, big dreams all looking pretty
No place in the world that can compare
Put your lighters in the air, everybody say yeah, yeah, yeah, yeah"

Suomivaihtarit Helsinki-Vantaalla

pakollinen Starbuckskuva Heathrowlta

Times square ja F21

Shoppailtiii ;)

 

Nyt on NYCin soft landing camp takana, ja mun pitäs olla jo perheessä, mutta täällä mä istun Dallasissa ja venaan mun 3h myöhässä olevaa lentoa.. Ootella oonki saanu tänään melkeen koko päivän, eka hotellilla ku mun lento lähti vasta 16:30 ja muilla ihan aikasin aamusta ja sitte siellä JFK:lla sitä lentoa. Mun terminaalissa JFK:lla ei ees ollu free wifiä, mutta thanks god täältä Dallasista löytyy, ja nyt mä täs mussutan jotain pahaa pop tartsia, koska täällä ei saa ruokaa muualta ku automaatista... fml. Enää ei oo mun soft landing camp -kamutkaan tukena ja turvana, vaan pitää pärjäillä ite enkulla, enkä voi ees kiroilla kellekkää suomeks, eikä kukaa oo tähän aikaa vastaamassa wa-viesteihinkään. Mun topilleki purskahti cokikset siit automaatista. That feeling when vittusaatanaperkele. Texas kummiski näytti lentsikan ikkunasta tosi ihanalta, että ihan onnellinen oon kunhan nyt pääsis pois täältä vitun kentältä.

Mut nyt asiaan, eli NYC-campiin! Rakastuin Nyciin jo sillon ku näin sen loputtoman valomeren ekaa kertaa koneen ikkunasta, ja en voinu lopettaa hymyilyä hotellille ajettaessa, ku joku pisti Empire state of mindin soimaan, vaikka olo oliki melkeen vuorokauden matkustamisen jäljiltä ryytyneempi ku ikinä. Ei sitä ees voi sanoin kuvata, et miltä tuntuu seistä Times squarella, se pitää vaan ite kokee. Muutenki yleinen ilmapiiri ja tää kaikkien kulttuurien ja erilaisten ihmisten sekamelska ja vilinä täs kaupungissa on niin mahtavaa. Täällä vaan on kaikki mitä kuvitella voi ja rakastuin tähän kaupunkiin enemmän ku mihinkään muuhun paikkaan maailmassa, takasin on pakko päästä!

Ekana päivänä käytiin ainaki Central Parkissa, Fift Avenuella, nähtin Rockefeller Center, Flatiron building ja Chrystler building, söin bagelin ihanassa kauppahallissa(jossa btw oreot oli keksitty xd) ja sit hengailtiin, näpsittiin turistikuvia, juotiin Starbucksissa ja shoppailtiin(Forever 21) Times Squarella ja sen lähettyvillä ja sen jälkeen tavatiin Grand Central Stationilla. Oon aiemminki suurkaupungeissa käyny, mutta NYCiin rakastuin kaikista eniten!

Tokana päivänä kierreltiin Little Italya, China Townia, chekkaattiin vapauden patsas Staten Islandin lautalta, otettiin turistikuvat Brooklyn Bridgeltäja sen lisäks nähtiin vielä WTC ja Wall Street. Vapaa aika  meniki sitte suomityttöjen kanssa SoHossa, Brandy Melville, Victorias Secret, Hollister, American Eagle, Urban Outfitters, Pink ja mitä näitä nyt onkaan. Mua jäi vähän harmittamaan, että leiri oli näin lyhyt, oisin halunnu nähä niin paljon enemmän ja käydä esim pilvenpiirtäjässä, mutta nytpä mulla on ainaki hyvä syy palata tänne takas. (t. aloin just suunnitelee et opettelen hoitaa lapsii ja tuun tänne au pairiks).

Ps. sori tosi kökkö teksti ja kakat kuvat, unohin mun kameran usb-piuhan himaan ja kännykän yökuvausasetukselle ja ku oli kuuma ja jano ja väsy ja jalat kipeinä, nii kuvien sommittelu ei ollu ihan päällimmäisenä mielessä ja tässä mielentilassa en oikeen kirjottamiseenkaan jaksa keskittyy. Teen varmaan part 2 kunhan saan sen kameran piuhan ja kuvia meidän muilta leiriläisiltä, nyt nokka kohti Texasia, jos toi kone ikinä tulee....

Edit: Dallasin lentokentän wifi vähän pätki, joten en saanukaa tätä siellä julkastuu. Mun lento siis peruttiin, niinku jotku jo näki instasta. Oli ehkä vituttavinta ikinä alkaa yöllä hoitaa asioita siellä tiskillä ja soitella hosteille, ku väsyneenä enkusta ei tullu mitään. Texarkanaan ajaa Dallasista oikeesti vaan 2h, mutta koska oltais oltu siellä perillä vasta 4 aamulla ja hostit ois joutunu ajaa koko yön, menin tähän yhtiön tarjoomaan hotelliin. Tää on kunnon luksus, eli ei haittaa, ainoo vaa et mun melkee kaikki kamat(mm. vaihtovaatteet, hammasharja ja naamanpesuaineet) on siel ruumalaukussa, joka pyörii nyt jossain...
 

@Heathrow

Äää kaikki tuntuu vaa ihan epätodelliselta, mutta näin tää mun vaihtarivuos starttas, ja nyt venataan NYCin lentoo Heathrowlla! Oli ihan kauheeta sanoo heipat kavereille ja perheelle nyt jo ikävä teitä rakkaat! <3 Nyt istutaan Starbucksissa 8 muun suomivaihtarin kanssa, ja jossai vaihees nähään muut pohjoismaalaiset ja sit pääsenki NYCii, Concrete jungle where dreams are made. Ei mua sillee jännittäny tai itkettäny kauheesti, mut nyt ku aloin kirjottaa tätä nii apua tuntuu et oon nii onnellinen et koht räjähdän! Tulipa taas sekava/kuvaton/lyhyt postaus, mut en jaksa/ehi kertoo enenpää, tääl on vaa 45 minaa ilmanen wifi ja kuvatki puuttuu mut näillä fiiliksillä mennään! :)
Ps. älkää rakkaat unohtako mua, koht se kesä tulee ja nähään taas! <3

So smile - and pack your bags real good baby, 'cause you'll be gone for a while

Heissan! En voi mitenkään käsittää, et huomenna on mun vika päivä Suomessa ja ylihuomenna mä ihan oikeesti lähen maailmalle ja New Yorkiin, mun suurin haave toteutuu. Muistan vaan sen ku joskus viisvuotiaana kuulin sanan vaihto-oppilas, ja aloin selittää mun parhaalle kaverille kuinka sitte isona lähen. Ja tässä mä nyt kirjotan mun vikaa postausta Suomesta(!!!!).
Jos aiemmin oon sanonu, että tää kesä meni hujahtaen ohi, nii tää viikko meni vielä miljoona kertaa nopeemmin, ihan ku jossain sumussa. Juoksentelin stadissa hoitamassa asioita, kopioin papereita, täytin nettilomakkeita, jopoilin, heittelin kamoja matkalaukkuun, soudettiin kavereiden kanssa, katottiin tähtiä laiturilla, naurettiin, nukuin pitkään ku muut oli koulussa, kävin siellä hyvästelee ne, puhludatasin, söin mummilla karjalanpiirakkaa, pummin weekendissä, kävin uimassa, juoksin vikan lenkin rannalla, vastannu tuhat kertaa kysymykseen "joko jännittää" ja vaikka mitä muuta.

salmiakkiöverit med bro

Ja ei, vieläkään mua ei jännitä, oikeestaan tuntuu, et on ollu nii kiire, etten oo saanu koko asiaa ajateltuu. Mitä sitä ees turhaan tulevia murehtimaan. Parhaita kavereita hyvästellessäki oon vaa nauranu, koska ei vaan tunnu siltä, et ei nähä vuoteen.
Huomenna (paniikki-)pakkaan, ostan lisää suomikrääsää, käyn salilla, siivoon huoneen, illalla mun parhaat kaverit tulee meille sanoo vikat heipat ja sitte onki tiistaiaamu ja nähään kaheksan muun vaihtarin kanssa kello 6 Helsinki-Vantaalla.



Ehkä tosta vuodesta tulee kamala, ehkä ihana. Tiiän vaan sen, että lähen toteuttaa mun unelmaa Ja sen, et tääl mulla on koti, johon aina palata ja ihmiset, joita rakastan. Ja sen, et mulla on ihan mahtava mahdollisuus ja tunnen itteni nii onnelliseks et räjähdän kohta.


aaaw oot ihana muijasein, love and gonna miss u!

Nyt lopetan ennen ku tää, ehkä maailman sekavin postaus, muuttuu ihan ylikliseiseks ja wannabesyvälliseks ja lähen vikaa kertaa saunaan. Ens kerral postaanki sit ihan muualta, varmaan London Heathrowlta, jossa meil on 9 h venailuu. (apua kuinka kauan oonkaan halunnu kirjottaa tän lauseen, ja miten nopeesti se aika sitte menikää). Ihanaa vaihtarivuotta kaikille, joilla se on jo alkanu tai alkaa kohta, pitäkää rakkaat hauskaa Suomessa, nauttikaa wanhoista ja kaikesta mustaa ja älkää unohtako mua, kohta on taas kesä ja me nähään taas!

Oli pakko ostaa suomihuivi glitterin alesta

"Here I am waiting, Ill have to leave soon, why am I holdin on
We knew this day would come, we knew it all along
How did it come so fast
This is our last night, but its late and I'm tryin not to sleep
Cuz I know, when I wake I will have to slip away

And when the daylight comes I'll have to go
But, tonight Im gonna hold you so close
Cuz in the daylight, we'll be on our own
But, tonight I need to hold you so close
Oh whoa, oh whoa, oh whoa
Oh whoa, oh whoa, oh whoa

Here I am staring, at your perfection in my arms; so beautiful.
The sky is getting bright, the stars are burnin out.
Somebody slow it down.

This is way too hard, cuz I know when the sun comes up I will leave
This is my last glance that will soon be memories

And when the daylight comes I'll have to go"

All I know is that I'll meet you there in the summertime, baby in the summertime

Heiissan! Kesä meni tänäki vuonna liian nopeesti, ja viikon päästä istunki jo lentokoneessa suuntana New York City, ihan käsittämätöntä!
Viimeaikoina en oo kummiskaan aatellu vaihtoa hirveesti, vaan nauttinu kesän rippeistä ja suomikavereista, mut pikkuhiljaa alkaa asiat kasaantuu, hups. Dollareita, koneen ja adapterin oon sentään saanu hankittua ja lääkärin swimming teamia varten varattua, pakkauksenki alotin (aka otin matkalaukun pois kaapista ja laitoin siihen yhen hajuveden). Enää se loppupakkaus, huoneen siivous(joka taitaa jäädä..), paperihommii, siskon tuliaiset, suomikarkkien ja -krääsän ostelu, lääkärikäynti, list goes on and on. Sen lisäks oon vielä puhunu kaikkien kavereiden kanssa "et kyl me viel nähään" ja pikkuhiljaa alkaa tulla paniikki, et ehinkö sittenkää kaikkille heippoja sanomaan, mut pakko. Ei ainakaa tuu tylsä viikko.


Ja niiku varmaa näkyyki, muutin vähä ulkoasuu ja poistin noi vanhat tekstit, tämmöne fresh start syksyn kunniaks ja nyt ku oon oikeesti lähössä! (oikeesti vaa säädin puhlul vahingos jotai, hups..) Ja ainii teit on jo sata lukijaa bloggerin kautta, tosi kiva et mun vaihtarihöpinät kiinnostaa, ja jos kellään on nyt mitään toivepostausta, nii toivokaa!
ja noi kuvat on varmaa tosi oudot ku latasin ne nyt skydrivest enkä flickrlist, mut enpä jaksa tehä asialle mitää.. Ja ei, ei mua vieläkään jännitä. En ees pompi seinille innostuksesta, mikä on tosi outoo mulle, koska yleensä oon ihan duracellpupuna ennen matkoja. Eikä mua ees pelota jättää kaikkea, koska tiiän et mulla on maailman parhaat kaverit ja ihana kotikaupunki joiden luokse ja johon palata. Mut eiköhän ne tunteet viel nouse pintaan, tuun varmaa olee mielenkiintosta matkaseuraa Roosalle ja Emmalle xd